Tänään istuin sohvannurkassa nuorisotiloilla. Katsoin, kun panda ja aasialaisnainen hutkivat toisiaan tv-ruudulla, kuuntelin puolella korvalla keskustelua, jota käytiin molemmin puolin minua ja ajattelin itseäni. Kun lähdimme puolenyön jälkeen kävellen pakkaseen, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mistä muut olivat puhuneet (villi veikkaus: se liittyi jotenkin Hopeanuoleen) ja muut ajatukseni olivat kauniissa umpisolmussa.
Kolmen ja puolen vuoden yhtäjaksoinen bloggaus vaihtelevista aiheista on kunnioitettava saavutus kuusitoistavuotiaalta, joka saa täydet pisteet diagnosoiitsesijapanikoi.comin kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita kartoittavasta testistä. En ole vielä kyllästynyt itseni valokuvaamiseen, vaatteisiin enkä kirjoittamiseen. En ole musertunut saamani ikävän palautteen alle. En ole suunnitellut tätä viikkokausia. Satun vain olemaan niitä ihmisiä, jotka tekevät kuten haluavat juuri kun haluavat, ja koska haluan olla niitä vastakin, julkaisen tämän nyt enkä viikkokausien päästä. Olen päättänyt jäädä katkolle bloggaamisesta.
Pukeutumistyylini ei pitkään aikaan ollut sitä, mikä on minusta mukavaa, se oli vastalause maailmalle. Jokainen arvosteleva katse, jokainen hihitys selkäni takana on ollut voitto minulle – katsokaa nyt, tuolla ne taas ovat. Pikkusieluiset. Tynnyrissäkasvaneet. Kapeakatseiset. Minähän olen so Saks Fifth Avenue. Olen kasvattanut kuoren, jonka todellisen paksuuden ymmärsin vasta äsken kävellessäni kimaltavassa kylmyydessä tennareilla hyvän ystävän kanssa. Vahvuus on heikkouden sulkemista pois, mutta heikkouksien näyttäminen vaatii vahvuutta.
Ja onko niillä vaatteilla sittenkään niin paljon merkitystä kuin kuvittelin? Muistopuheessani tuskin mainitaan, miten huoliteltu aina olin, eikä kukaan kuolemani jälkeen muistele kenkieni lukumäärää kuin ehkä kauhistelutarkoituksessa. Rakastan kauniita vaatteita ja kenkiä, mutta pakko se on tunnustaa: olen Myy Maaria, ja minulla on jo pitkään mennyt vähän överiksi. Ei kaverin kanssa tarvitse riidellä yhden mokkapäällysteisen koron lohkeaman takia, ja olemassa on parempiakin tapoja viettää iltansa kuin viltin mutkassa selailemassa läpi Net-a-porteria.
Saatan palata kahden viikon kuluttua häntä koipien välissä, mutta jos palaan, palaan ihan mielelläni. Taukoni tarkoitus on keskittyä vaatenörtteilyn sijaan elämään, miettimään, millä oikeasti on jotain väliä ja siihen, mikä Rücksackin artikkeli nyt taas olikaan. Olen valmis kohtaamaan faktat ja myöntämään, etten koskaan tule saamaan opiskelupaikkaa kirjoittamalla siitä, mitä tänään söin aamupalaksi ja mitä mulla oli päässä. (Kauramuropaketin tyhjäksi ja H&M:n rusettihattu.)
Vähän voitte vaihtaa kanavaa, mutta älkää silti unohtako tulla takaisin. Minäkin lupaan tulla.
P.S. Poistin blogini nyt blogilistalta, sillä siellä oli edelleen kahden vuoden takainen kuva, mutta lisäsin sen takaisin, toivon mukaan uudella kuvalla varustettuna, ettei paluuni sitten joskus jää ihan piiloon. Vanhat tilaajat ja uudet ystävät, sinne!
23 kommenttia toistaiseksi
Kommentoi
:<
By Nimetön on 02.13.10 10:18 | Permalink
Paluutas outellessa! Vähän tuli suru puseroon, mutta ymmärrän hyvin.
By Za on 02.13.10 10:28 | Permalink
Voi ei. :< Sinua ja blogiasi tulee ikävä. Itsekkäästi ajatellen toivon tietysti, että palaat mahdollisimman pian takaisin, mutta uskon ymmärtäväni ratkaisusi. Se on varmasti paras mahdollinen tällä hetkellä, jos se sinusta siltä tuntuu. Kiitos kiitos kiitos monien päivien piristyksestä postaustesi muodossa! Toivottavasti saamme vielä kuulla sinusta/sinua! :) Elämänmakuista blogitaukoa!
By pandalapsi on 02.13.10 10:30 | Permalink
Ensimmäinen – toivottavasti ei viimeinen – kerta kun kommentoin sulle =) Blogiasi tulee ikävä mutta teetpä tauollelähtösi ainakin tyylikkäämmän puheen kautta kuin monet muut :—-)) Tämä oli positiivista palautetta.
Ps. Pukeutumisesi on jotain ihaninta ikinä :D Oli pakko sanoa, sorry.
By Katti on 02.13.10 12:09 | Permalink
Palaa pian!
By ujouden vuoksi anonyymi on 02.13.10 12:39 | Permalink
Nouu, mun lemppari blogipopi menee katkolle :<
By aneli on 02.13.10 13:53 | Permalink
No voihan eläin sinun kanssasi! Hyvää ja rakentavaa taukoa, palaile kunhan siltä tuntuu. Ei muuten ole minullakaan aavistustakaan siitä, mikä on Rücksackin artikkeli, mutta veikkaan, että der tai das, tuskin die. Joskus pitää välillä keskittyä johonkin muuhunkin ja omaan sisimpään ja opiskeluun perehtyminen eivät todella ole mitään huonoimpia mahdollisia vaihtoehtoja. Etenkin jos terveys heittelee ja kun lukiohan kuitenkin on aika eri asia kuin peruskoulu, muistan vielä hatarasti.
Muista, Lotta, että minä tykkään sinusta aina. :-)
By Saoka on 02.13.10 15:16 | Permalink
Palaa sit kanssa :3 muuten jää ikävä. Sun blogi oli ennen mun suosikkien pohjalla, mut se nousi sielt verkkaaseen tahtiin ja on nyt jo huipulla. (mun suosikeissa on yli 30 blogia ja mulla on pakkomielle järjestellä niitä)
By Nimetön on 02.13.10 15:25 | Permalink
Ymmärrän hyvin ratkaisuasi.
Rakastan tätä blogia ja surkuhan tätä postausta lukiessa tuli.
Mutta jos/kun tulet takaisin, niin minäkin palaan uskollisena lukijana.
By Appledark on 02.13.10 15:48 | Permalink
“Olen päättänyt jäädä katkolle bloggaamisesta”
tuon lauseen kohdalla sydämeni jätti välistä ainakin kaksi ja kolmannesosalyöntiä. Tämä blogi on oikeasti paras, kirjoitustyylisi on pistävännokkela ja kuvat nättimyksiä. Palaa pian, tulee ikävä :(
By sannero on 02.13.10 16:01 | Permalink
Hei ja kiitos kaikille kommenteista! Poistin blogini nyt blogilistalta, sillä siellä oli edelleen kahden vuoden takainen kuva, mutta lisään sen takaisin piakkoin, toivon mukaan uudella kuvalla varustettuna, ettei paluuni sitten joskus jää ihan piiloon.
Ei mulla muuta, kaikkea kivaa kaikille kivoille.
By Lotta on 02.13.10 16:39 | Permalink
Oi voi, no mutta kiitos tähänastisesta! :)
By foldingchair on 02.13.10 18:59 | Permalink
Palaa toki pian, heti kun olet saanut oman elämän raiteilleen. Kaunis oli muistopuhe aj suru tuli puseroon, kuitenkin blogia seurannut alusta asti. Nähdään siis heti kun palaat!
By RunoTyttö on 02.13.10 21:51 | Permalink
Ää eikä:( Palauuta odotellessa<3
By chérie on 02.13.10 22:53 | Permalink
look at tahtisyrjala@blogspot.com for gluenfree recepies! will miss you.
By helena on 02.15.10 10:46 | Permalink
“eikä kukaan kuolemani jälkeen muistele kenkieni lukumäärää kuin ehkä kauhistelutarkoituksessa.”
Tuohon asiaan voi vaikuttaa.
Mä oon tehny testamentin jossa määrätään sellainen juttu, että kun mä kuolen, niin arkun päälle pannaan kukkalaitteen sijasta mun kauneimmat korkokengät. Ja ruumisauton perässä on sellainen kenkänaru niinku hääpareilla. No tätä ehkä ei voi toteuttaa, mutta sen kengät kukkien sijasta voi.
Nih.
(velkam päk sitten kun siltä tuntuu!)
By Äitin pomo on 02.15.10 18:08 | Permalink
Niin ja… Mitä jos kirjoittaisit johonkun Muuhun Mediaan, jos blogostan ei kiinnosta? Vihj, vihj.
By Äitin pomo on 02.15.10 18:09 | Permalink
oho. huomasin että käyn täällä päivittäin yllättymässä ettei ole uusia postauksia. tuli ikävä sun pirteydentuontia!
By usva on 02.16.10 19:09 | Permalink
Voi vitsi, tää oli yks miun lempiblogeista hauskan kielenkäyttösi ja kivojen kuviesi ansiosta! Mutta ymmärrän hyvin miksi haluat lähteä, siksi lopetin itsekin blogissani Päivän asu-tyyppiset hommat, ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ja kun katsoo suurinta osaa ns. “muotiblogeista”, ne ovat suurimmilta osiltaan vain vaatteiden listailua. Ja eihän elämässä oikeasti ole tärkeimmällä sijalla vaatteet, vaan se itse elämä.
:D Tällaista filosofointia, haha. Paluutasi jään miekin odottelemaan :)
By Aamuhetki on 02.23.10 13:03 | Permalink
Aivan pakko sanoa, että vaikkei mitä tänään söin aamupalaksi ja mitä mulla oli päässä -kirjoittelulla välttämättä saa opiskelupaikkaa, niin ainakin sillä voi saada äidinkielestä Laudaturin :D Näin pääsi käymään, kun huomaamattaan oli harjoittanut sitä yhdentekevältä tuntuvaa kirjoittamista sen pari vuotta lähes päivittäin. (Ja kumottiin siinä samalla se opettajien toitottama fakta, ettei ällää voi tippua, jos sanomalehdistä ei lue sarjakuvia enempää :D) Joten ei tämä bloggailu missään nimessä maailman turhimpia harrastuksia ole. Jään odottelemaan mahdollista paluuta, olet niin vallan piristävä tapaus blogimaailmassa :) t. ia, joka on vähän jälkijunassa tämän kommentoinnin kanssa kun tuli etsimään uusia merkintöjä ja muisti uudestaan taukoilmoituksen vasta nyt, mutta parempi myöhään kuin jne !
By ia on 03.06.10 00:36 | Permalink
Tsemppiä :D arvostan sun ajatuksias
By K on 03.11.10 17:19 | Permalink
Voi ei :(
Oon jo pitkään ihmetellyt kun ei oo sulta tullu päivityksiä blogilistalle, ja sitten tajusin, ettei sun blogisi enää ole siellä! No onneksi tajusin etsiä tän käsiini (hyvä muisti ja sitä rataa) :)
Ymmärrän ton päätöksen, mutta toivon hartaasti, että silti vielä palailet joku päivä piristämään meitä :)
By Mimiuu on 03.15.10 19:05 | Permalink
Olen varma, että näin sinut läheisessä sairaalassa n. muutama viikko sitten. Olin siellä itse hoitajaopiskelijana. Pukeutumistyylisi on nättiä. :>
By minä on 03.24.10 10:17 | Permalink
Kommentoi